Syvää ja hyvää työtä
Heinäkuun koittaessa työpöytä tyhjeni siinä määrin mukavasti, että vapautui taas enemmän aikaa lukemiselle, uusien juttujen pohdiskelulle ja vanhojen tapojen ja uskomusten kyseenalaistamiselle. Ensimmäinen kirja, mikä tarttui kesällä käteen, oli Cal Newportin Deep Work (2016). Aihe tuntui heti kaupan hyllyssä todella mielenkiintoiselta (useastakin syystä), mutta erityisesti siksi, että olen jo pidemmän aikaa huomannut erilaisten sovellusten ja
Tammikuu on tekemisen aikaa!
Usein kaikissa organisaatioissa loppuvuosi on todella kiireistä aikaa; pitää tehdä arvio kuluneesta vuodesta, pitää suunnitella budjetti tulevalle vuodelle, pitää luoda strategiset painopisteet ensi vuodelle, tulee suunnitella alkuvuoden toimenpiteitä ja pohtia sitä suuntaa, mihin seuraava vuosi tulee laivaa viemään. Onkin ymmärrettävää, että loppuvuosi on monessa organisaatiossa hyvin stressaavaa ja kiireistä aikaa. Onneksi aina loppuvuotta seuraa alkuvuosi.
Satu tunneälystä, Osa 2
Sadut sisältävät usein tiettyjä suoraviivaistuksia ja hassuuksia, toivottavasti ne eivät haittaa teitä liiaksi. Tämä teksti on jatkoa ensimmäisen osan sadulle, olkaa hyvät: —- Hetken matkaa taitettuaan he törmäsivät velhoon, joka istui pöydän ääressä. Tunneäly ja Älykkyysosamäärä alkoivat olla nälkäisiä pitkän matkan taivaltamisesta. Velho sanoi kaksikolle ”Minulle on teille ehdotus. Istukaa tämän pöydän ääreen ja tarjoan
Satu tunneälystä, Osa 1
Jos tässä blogissa on tähän asti edes yritetty pitää jonkinlaista linjaa kirjoitusten suhteen, niin nyt se viimeistään unohdetaan ja mennään taas jonnekin aivan muualle, kuin aiemmin.. Hetkeksi asiaan: Olemme käyneet Viktorin kanssa valmentamassa organisaatioissa tunneälykästä esimiesviestintää ja pyrkineet tätä kautta parantamaan ja lisäämään kommunikaatiotaitoja työyhteisöissä. Valmennukset ovat olleet erittäin antoisia ja onkin ollut hieno huomata,
Huomioita keskustelusta, jota en kuullut ja jonka kieltä en ymmärtänyt
Reilu viikko sitten matkustin julkisella kulkuneuvolla pääkaupunkiseudulla kohti toimistoamme. Bussi oli normaalisti täynnä ihmisiä ja istuin tapani mukaan ajatuksissani katsellen vuoron perään satunnaisia ihmisiä ja vuoron perään ulos ikkunasta. Pian tempauduin pois ajatuksistani ja aloin seuraamaan erästä todella mielenkiintoista keskustelua. Keskustelua, joka tapahtui aivan toisessa päässä bussia, josta en kuullut sanaakaan ja jonka kieltä en
Mikä hiton muutosjohtaja?
Muutoksen jatkuva läsnäolo on aiheuttanut sen, että kaikki peräänkuuluttavat ”muutosjohtajien” tarvetta ja tärkeyttä. Olin itse pitkään samaa mieltä ja ajattelin, että muutosjohtajuus on kyllä todella tärkeää ja mistä sellaisia superkyvykkäitä muutosjohtajia mahtaakaan löytyä? Nyt olen ehtinyt hieman pysähtymään ajattelemaan aihetta ja selvitin asiaa; ensin itselleni ja nyt näköjään myös teille. Muutosta itsessään ei voi johtaa.
5 ilmaista innovaatiokiihdytintä – money back guarantee!
Innovointia ja innovatiivisuutta pidetään usein jotenkin mystisenä ja hämyisenä touhuna, missä erilaisilla aivoilla armoitetut pellepelottomat hääräävät keskenään laboratorioissa ja innovaatio-pajoissa propellihatut päässä savu korvista nousten… Joskus näin varmaan onkin (nimittäin Aku Ankoissa). Suurimmassa osassa tapauksista innovaatiot ja innovointi tarkoittavat kuitenkin pieniä muutoksia nykyiseen toimintaan tai hieman erilaisia näkökulmia tulevaisuuden ongelmanratkaisusta. Innovatiivisuus on käsitteenä hyvin lähellä
Et siedä erilaisuutta..? Kannattaisi. -Osa 2
Tässä kirjoituksessa on jatkoa Osa 1:n ajatuksille. Jos olet lukenut Osan 1, niin voit ottaa lukunopeusloikan suoraan ensimmäisen kappaleen loppuun. Me VIKTORilla teimme tämän vuoden alussa Mielekäs kuntatyö 2015 – tutkimuksen, johon vastasi yli 500 kuntatyöntekijää. Tutkimuksessa yksi mielenkiintoisimmista teemoista oli ryhmädiversiteetti; pähkinänkuoressa sillä tarkoitetaan ihmisten kykyä ja valmiuksia hyväksyä erilaisuutta ja arvostaa sitä, kykyä
Et siedä erilaisuutta..? Kannattaisi. – Osa 1
Tänä epävakaana aikana kun talous on jatkuvasti vaakalaudalla ja kasvavat pakolaismäärät aiheuttavat kiihkeää keskustelua, tuli mieleeni kertoa tutkimuslöydöksiämme erilaisuuden, monimuotoisuuden ja muutamien taloudellisten sekä humaanien mittareiden suhteesta. Me VIKTORilla teimme tämän vuoden alussa Mielekäs kuntatyö 2015 – tutkimuksen, johon vastasi yli 500 kuntatyöntekijää. Tutkimuksessa yksi mielenkiintoisimmista teemoista oli ryhmädiversiteetti; pähkinänkuoressa sillä tarkoitetaan ihmisten kykyä ja
Duunit kiinnostaa… EI YHTÄÄN?
Vaikka suuri osa meistä on palannut töihin jo kuukausi sitten, niin ajattelin hieman nirhaista loma-aihetta työn merkityksen näkökulmasta, joten: Auringon paisteesta huolimatta (tai siitä johtuen) töihin paluu on aina lomien jälkeen vaikea pala monelle meistä. Loma on pyyhkinyt muistijäljen kesken jääneistä tehtävistä, kahdeksan tuntia samassa rakennuksessa tuntuu raskaalta, sähäkkä aamuherätys ja aamutoimet ei hoidukaan itsestään
Likainen, arvoton, epärehellinen myyntityö – tottako? Osa 2
Miksi kirjoitan myynnistä blogissa, minkä pitäisi liittyä henkiseen työhyvinvointiin ja johtamiseen? (Huom. oikeastaan laajan johtamis-näkökulmani kautta kaikki liittyy tavalla tai toisella johtamiseen.) Siihen on kolme syytä: sisäinen myynti, asiakaslähtöisyys ja arvot. Sisäinen myynti tarkoittaa kommunikaatiota ja sen perustelemista, miksi teemme asiat siten kuin teemme. Jokainen esimies ja johtaja tarvitsevat sisäisen myynnin taitoa, jotta he saavat
Likainen, arvoton, epärehellinen myyntityö – tottako? Osa 1
Kauppakorkeakoulussakaan myynnistä ei juurikaan puhuttu vakavasti. Markkinoinnin luentosisällöt kyllä sivusivat myyntiä aiheena ja joku kirjakin siitä oli tentissä, mutta pureutumista ja paneutumista aiheeseen, saati myynnin oikeaa harjoittelua ei ollut lähimaillakaan. Erikoista. Oman teoriani mukaan tähän yksi syy on se, että myyntiä ei pidetä arvokkaana työnä, vaan enemmänkin pakollisena pahana, joka täytyy tehdä sitten kun on
Valinnanvaikeus, päätösväsymys ja verensokeri
Miksi ihmeessä päätöksenteko voi olla niin vaikeaa..? Päivittäin yksilö tekee erilaisten arvioiden mukaan päätöksiä muutamasta sadasta yli kymmeneen tuhanteen; valtaosa triviaaleja, osa oikeasti merkityksellisiä. Päätöksien määrä vaihtelee sen mukaan, luemmeko kaikkein pienimmätkin mikro-valinnat päätöksiksi. Valtavan määrän tehtyjä päätöksiä mahdollistaa se, että olemme ulkoistaneet ne tietoisen mielemme saavuttamattomiin ns. autopilotin tehtäväksi. Jopa suuri osa niistä päätöksistä,
Vanhan liiton kommunikointia
Nykyajan hyper-nopeassa ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa kaaosteoria on enemmän kuin arkipäivää; perhosen siivenisku toisella puolella maapalloa todella voi aiheuttaa pyörremyrskyn toisella puolella. Yksi vuotanut sähköposti tai yksi hukkaan mennyt muistitikku voivat aiheuttaa sodan toisaalla ja romahduttaa pörssin toisaalla. Toisaalta kaikki tieto on jo kaikkien ulottuvissa, mutta silti ehkä enemmän tietoa pyritään salaamaan, kuin koskaan aiemmin.
Kehityskeskustelujen miinakenttä
Ollessani kuuntelemassa Juhani Kauhasen (Aalto-yliopisto), kirjajulkaisua Esimies palkitsijana 10.2.2015, esille nousi monia hyviä ja tärkeitä teemoja palkitsemisesta ja esimiestyön eri puolista. Selvästi aihe oli mielenkiintoinen, koska ajatukset ovat pinnassa vielä melkein kuukauden jälkeen. Yksi eniten ajatuksiani herättänyt teema oli kehityskeskustelujen käyminen yrityksissä. Mikä voi mennä kehityskeskusteluissa pahasti pieleen..? Ensimmäinen miina piilee prosenteissa. Totuus on se,